Weblokit
Päivittäin on tultu käytyä suola-altailla ja jokisuiston reunoilla Guadalquivir-joen itärannalla, pääasiassa Bonanzan ja Trebujenan välisellä alueella. Kelit on, yhtä sumupäivää lukuunottamatta, suosineet reilulla +15 asteen lämmöllä ja auringonpaisteella. Tuultakin ollut vain nimeksi. Alueen lintumäärä on pohjoisen joulukuun loppuun tottuneelle huikaiseva. Kahlaajia, kiuruja, haikaroita, peto ym. riittää useammaksikin tunniksi, joten päivä tuntuu aika lyhyeltä. Alue on helppo liikkua, toisin paikoittain vaaditaan 4wd-alustaa. Ihmiset ystävällisiä ja lintuja saa katsella rauhassa. Kameran ulkoiluttajallakin olisi varmasti hommia.
Altaiden väleissä kulkee myös hyväkuntoisia teitä, jotka ovat jopa sen verran leveitä, että niille voi hyvin pysäköidä.
Suola-altaiden peruslajeja ovat pitkäjalat ja kaitanokkalokit.
Sekä flamingot. Viime päivinä oon lukenut reilu 15 värirengastettua yksilöä.
Taitaa olla osin Suomen kurkikantaa iltalennolla jokisuistoon saapuvat linnut. Parvia tulee pelloilta hieman ennen auringonlaskua muutamassa nipussa. Sen tarkemmin laskematta näyttäisi lukumäärä olevan 5-6000.
Altaiden teillä tulee kaikennäköistä vastaan. Porkkanoilla ruokaileva liejukana.
Niin, onhan täällä näitä tarkasti kulkijan toimia seurailevia silmäpareja!
Yhtenä päivänä osui altailla silmään lampiviklo, joka on alueella jonkin sortin harvinaisuus. Lampiviklo oikealla ja vasemmalla töyhtöhyyppä.
Pedoista runsampana altailla pöyrähtelee ruokosuo- ja isohaarahaukka. Kuvan pikkukotkia näkyy myös vähän väliä, pääosa ollut ainakin toistaiseksi vaaleita.
Tyypillinen suola-altaan reuna-alue. Taustalla alueen suurin pinjametsä, Pinar de la Algaida .
Hämärässäkään ei voi välttyä kulkijan tarkkailijoilta.
Kommentoi
18.-23.12.2011 Guadalquivir, Espanja
Weblokit
Copyright, 2011 Antti J. Lind