Weblokit
Paluumatkalla Maalahdesta, poikkesin Lankoskella kaffeella. Paikalla oli myös reilu 100 moottoripyörää ja niiden käyttäjät. Olivat kuulemma tulossa jostakin hautajaisista Porista. Kaffeelle mennessäni, oli sattumalta kaulassani kiikari ja suunpieliä siistiessäni kaksi itseäni hieman vanhempaa englantia puhuvaa motoristia kysyi, että "katteletkos lintuja?". He olivat joskus aikoinaan katselleet ja kysyivät, että voisikos tuossa joessa olla koskikara. No, minähän yritin selittää, että voisi siinä olla, mutta talvella. Väittivät juuri nähneesä yhden, niin pitihän sitä lähteä katsomaan.
Heti kun kävelin sillalle, kuului koskikaran lentoääntä ja vanha lintu lensi vt8:n alta kohti patoa ja kääntyi takaisin poistuen alavirtaan. Hämmennys oli melkoinen. Tämähän voisi viitata pesintään. Jäin sillalle odottelemaan miesten kanssa ja toinen heistä huomasi alajuoksun puolella kivellä seisovan linnun. Sehän on nuori, jo lentokykyinen yksilö! Kyllä se näyttää pesineen paikalla. Nuori siirtyi alavirtaan ja hävisi näkyvistä. Lähes samaan aikaan löysin sillan ja padon välistä toisen nuoren linnun. Pesä ei varmaankaan ole ollut pitkällä. Motoristit kuittasivat: "Ei sitä ihan eilisen teeren poikia olla!". Kiitin ja onnittelin hienosta löydöstä.
Kyseessä taitaa olla Satakunnan neljäs pesintä, joskin lienee niitä enemmän, jos vaan jokivarsia pesintäaikaan kierrettäisi.
Kyllä, nuori lentokykyinen koskikara seisoskeli alajuoksulla.
Toinen nuori löytyi hetkeä myöhemmin yläjuoksun puolelta.
Kommentoi
9.6.2013 Lankoski, Merikarvia, Finland
Weblokit
Copyright, 2013 Antti J. Lind