Weblokit
Aamusta hieman sumua, näkyvyyttä parisen kilsaa. Rannassa pahempi pettymys, kun näkyvyys oli pudonnut pariin sataan metriin. Keli muutoin mukava, pari astetta pakkasta ja rasvatyyntä. Ei se keli sitten pahemmin päivän aikana miksikään muuttunut. Kelkkakeli erinomainen, jäällä vain aavistus lumesta. Revelin edustalla vajaa puolikilometriä leveä, osin ahtautunut, lauttavyöhyke, jonka läpikulku aika epämukava. Menomatkalla kierreltiin sen verran, että matkaa kertyi vajaa 5 kilometriä, paluumatka lähes puolta lyhyempi.
Revelissä ei lunta ja jäätä, kuin nimeksi. Kiersimme koko saaren rantoja seuraillen. Näkyvyys vaihteli 200m ja kilometrin välillä. Näkyvyyden sisään ei avovettä näkynyt, eikä kuulunut. Pohjoispuolen jää aika ohutta, eikä varmaankaan montaa päivää vanhaa. Länsipään risukasat oli poltettu sitten viimekäynnin, keskiosa ja itäpää odottavat vielä polttajia. Lintuja, lievästi sanottuna, niukasti. Viiden tunnin aikana havaittiin 1 hömötiainen, paluumatkalla korpin ääntä!
Jotenkin tuntui, että ihan oikeaa kulkupeliä ei ehkä tullut valittua?
Onneksi jäällä oli pikkuisen parempi kelkkakeli.
Löytyi se Revelin itäkärki lopulta sumun seasta. Merivesi oli tänään aika alhalla, paljon ylä- ja alamäkiä meren jäällä.
Eipä näkynyt avovettä etelänpuolellakaan. Kohtalaisen yhtenäinen jääkenttä.
Sumuinen keli kuorrutti pensaat ja puut. Tyrneissä enää niukasti marjoja, ei syöjiä.
Kaffeella tuttuun tapaan kämpän katoksen suojassa.
Länsikärjessä käydessämme taisi sumu olla kaikkien tihemmillään.
Länsipään risukasat oli poltettu. Musta ja valkoinen ovat vastavärejä ja tasoittavat kivasti toisiaan!
Ja maihin...
16.2.2017 Reveli, Merikarvia, Finland
Weblokit
Copyright, 2017 Antti J. Lind