Jokisuisto ja -juopa
risteilyllä, Kokemäenjoki, Pori, 24.11.2019
Weblokit
Luvattiin
kaunista auringonpaistetta, kohtalaista kaakon-etelän
välistä tuulta ja pikkupakkasta. Mikäs sen mukavampi
keli pienelle jokiristeilylle. Aamusta, ennen
auringonnousua, viiden asteen pakkasessa vesille
Karjarannasta. Aurinkoa riitti vajaaksi kahdeksi
tunniksi, sen jälkeen taivaan peitti harmaa
pilviverho. Onneksi ei sentään vettä saatu. Joessa
vesi käsittämättömän alhaalla, yli 50cm normaalin
alapuolella. Vettä on kuitenkin tullut ihan
riittävästi viimeisten viikojen aikana, mutta täällä
sitä ei ole!
Karjarannasta Raumanjuopaa Kolmihaaraan, josta
Huvilajuopaa ylös ja takaisin Lanajuopaa pitkin.
Lanajuovassa meni välillä veneen taluttamiseksi, veden
ollessa vähissä. Siitä sitten Fäärttiä pitkin
Isojuovalle ja Isosuulin tuntumaan. Loistoissa kävin
katsomassa joen pohjoispuolen. Isojuovan ja
Laiskanrännin kautta Kiviniin ja Launaisiin. Siitä
sitten ylävirtaa Karjarantaan. Trailerissa puoli
tuntia auringonlaskun jälkeen.
Lintuja kohtalaisesti, joskin lajimäärä melko niukka.
Runsaimpina laulujoutsen 550 ja urpiainen 320.
Harmaahaikaroita vähintään 7 yksilöä, joukossa
yksinäinen jalohaikara. Tuulihaukka saalisteli
Lanajuovan varrella. Surullista katseltavaa, Puussan
kulmalla, oli kolmen telkän ja yhden tukkasotkan
kamppailu talvea vastaan. Kaikki olivat
lentokyvyttömiä, toinen siipi roikkuen.

Jokivesi kohtalaisen alhaalla. Mökkirannan laiturissa
näkyy normaaliveden raja, joka 50cm ylempänä.

Auringonpaiste ja suojaisat juovat tekivät joesta
näyttävän.

Yöllä oli pitkästä aikaa useampi aste pakkasta. Se
näkyi heti hitaasti virtaavissa uomissa. Kolmihaarassa
uutta jäätä vajaa sentti. Vesi on kylmää.

Kuusi harmaahaikaraa ruokaili luotojen alueen uomissa,
vain yksi oli suiston puolella.

Viivyttelevä jalohaikara näkyi Huvilajuovan yläpäässä.
Taitaa olla Porin myöhäisimpiä yksilöitä. Varmaankin
sama yksilö oli nähty lennossa, Länsitien
läheisyydessä, muutamia kertoja reilu viikko sitten.

Sen verta liikuminen veneellä häiritsi, että
jalohaikara kävi katsomassa venettä, kiersi ympäri ja
putosi alkuperäiselle paikalla.

Tällä vedenkorkeudella alkoi Lanajuopa olemaan vähän
turhan matala läpiajoa varten. Karvianjuopaa ei voinut
edes ajatella.

Toinen päivän kaffepaikoista Fäärrtinjuovan suulla.

Ainakin kahden, monta vuotta tyhjillään olleen,
majavanpesän edustalla oli tuoreita oksia, joka kertoo
asukkaista.

Iltapäivällä ei aurinkoa näkynyt. Hämärässä jo luulin
lounaassa näkyvän auringon viime säteitä. Kyseessä
olikin Ulasoorin kasvihuoneiden valot. Käyvät kyllä
halpana auringonlaskuna.

Ja maihin...