Niin ne metsät häviävät, Preiviiki, Pori, 14.11.2022
Weblokit
Aamupäivällä Pinkin kanssa lenkillä Kirkkoharjun tuttua polkua. Heti kotiovelle kuului metsäkoneiden ääntä, joka ei hyvältä korvaan kuullostanut. Vajaa kilometrin jälkeen löytyi avohakkuu, jossa tukkeja jo korjattiin. Ehdein viime hetkellä vielä muutaman kuvan ottamaan, kohta vain muistossa olevasta metsästä. Metsässä pesi vielä viime vuonan hömötiainen, joka taisi olla lähiseudun viimeinen pari. Tuskin enää ensi vuonna hömötiaista paikalta löytää.

Ohessa muutamia kuvapareja ennen ja jälkeen, kalenteriajassa pari päivää väliä.


Avohakkuu ja keruukone

Pohjoisenpuoleisella rinteellä oli tehty avohakkuu ja puut oli poistettu kokonaan. Keruu oli jo käynnisssä.


Kivi ja polku ennenKivi ja polku jälkeen

Ensimmäisessä kuvassa vasemmalla reilu 10v sitten harvennettu männikkö, oikealla vanha kuusimetsä. Jälkimmäisessä kuvassa kuusikko on vielä koskematon, tukkien kuljetus jo aloitettu.


Luppokuuset ja polku ennenLuppokuuset ja polku jälkeen

Polku kulki vanhan kuusikon läpi, jossa runsaasti luppoa ja upeita kuusia. Jälkimmäisessä avohakuun ja harvennetun kuusikon raja. Sama polku kuvan keskellä.


Polku ennenPolku jälkeen

Harjulta valuu sateiden ja lähteen kautta vettä polulle, joka muodosti kirkkaita lamikoita. Sama polku keskellä alemmassa kuvassa, oikealla harvenettu kuusikko.


Pinkki ja uusi "metsäpolku"

Missä metsä on ja missä on se raikkaan veden juomapaikka?



Sivuston facebook sivu
Preiviiki, Pori, Finland, 14.11.2022
Weblokit
Copyright, 2022  Antti J. Lind